Liputusohje
Tarkastetulla veneellä on oikeus käyttää seuran lippua ns. perälippua, jolla osoitetaan veneen olevan kaikin puolin venelykelpoisessa kunnossa. Perälipulla ilmaistaan vierailuilla muiden seurojen tukikohtiin oma seura. Saimaan pursiseuroilla on yhteikäyttöoikeus sen seurojen tukikohtiin. Niissä noudatetaan 25.10.2014 hyväksyttyjä yhteiskäyttösääntöjä (www.saimaanpursiseurat.fi ).
Lipun paikka ja koko
Veneen arvokkain paikka on sen perä. Niinpä perälipun tulisi muita lippuja ja viirejä suurempana olla perässä olevassa 10 - 15 astetta kallistetussa lipputangossa. Satamassa se on aina mahdollista ja useimmissa venetyypeissä lippu sopii perätankoon myös merellä. Silloin tangon tulee olla sellaisessa paikassa, ettei lippu häiritse perävalon näkymistä eikä se pääse likaantumaan pakokaasuista tai koskettamaan joitain likaavia esineitä, kuten kaiteeseen kiinnitettyä perämoottoria.
Perätangon käytön esteenä merellä voivat olla esimerkiksi purjeveneessä pitkä matalalla oleva puomi, joka ottaisi lipputankoon kiinni, tai moottoriveneessä korkea kansirakennelma, joka aiheuttaa kulussa lipun kiertymisen lipputangon ympäri, jolloin lippu ei voi täyttää sen tärkeintä tehtävää, näkymistä.
Jos lippua ei kulussa voi pitää perätangossa, voi sitä pitää ketsissä ja joolissa mesaanimaston huipussa, jossa on usein sitä varten sopiva jatke, kahveli- tai varpatankorikatussa veneessä mesaani- tai ainoan maston kahvelissa tai varpatangossa, moottorive-neen merenkulkumaston kahvelissa, moottoriveneen selvästi taaksepäin kallistetun tai putkirakenteisen riittävän korkean varustekaaren keskelle kiinnitetyssä lippuliinassa. Li-pua ei voi pitää perämaston huipussa, jos masto on kuten kuunarilla pitempi tai yhtä pitkä kuin muut mastot, purjeveneen peräharuksessa, moottoriveneen maston huipussa, moot-toriveneen antennissa tms. Pienessä purjeveneessä, jolla kaatuminen on tavanomaista, ei käytetä lippua.
Lipun kooksi ja lipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa:
| Veneen pituus | Lipun koko | Lipputangon pituus |
| alle 7m | 33 cm x 54 cm | 80 cm |
| 44 cm x 72 cm | 100 cm | |
| 7-10 m | 55 cm x 90 cm | 120 cm |
| 10-12 m | 66 cm x 108 cm | 145 cm |
| 12-15 m | 80 cm x 131 cm | 175 cm |
| yli 15 m | 100 cm x 163 cm | 210 cm |
Kahvelissa ja mesaanimaston huipussa voi käyttää suunnilleen samankokoista lippua. Perälipputangossa lipun yläreunan pystyetäisyyden kannesta tulisi olla vähintään 10 cm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on aina oltava puhdas ja ehjä. Kulunut lippu tulee hävittää arvokkaalla tavalla, esimerkiksi polttamalla.
Liputusajat
Kulussa olevassa veneessä pidetään perälippu nostettuna koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta. Pitkillä avomeripurjehduksilla voi kuitenkin lipun pitää laskettuna, jos muita aluksia ei ole näkyvissä. Kiinnitetyssä (satamassa, poijussa, ankkurissa) miehitetyssä veneessä ja veneseuran maatukikohdassa lippu nostetaan kello 08.00 ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21.00. Juhannusyönä lippu pidetään nostettuna koko yön.
Tarkastetulla veneellä on oikeus käyttää seuran lippua ns. perälippua, jolla osoitetaan veneen olevan kaikin puolin venelykelpoisessa kunnossa. Perälipulla ilmaistaan vierailuilla muiden seurojen tukikohtiin oma seura. Saimaan pursiseuroilla on yhteikäyttöoikeus sen seurojen tukikohtiin. Niissä noudatetaan 25.10.2014 hyväksyttyjä yhteiskäyttösääntöjä (www.saimaanpursiseurat.fi ).
Lipun paikka ja koko
Veneen arvokkain paikka on sen perä. Niinpä perälipun tulisi muita lippuja ja viirejä suurempana olla perässä olevassa 10 - 15 astetta kallistetussa lipputangossa. Satamassa se on aina mahdollista ja useimmissa venetyypeissä lippu sopii perätankoon myös merellä. Silloin tangon tulee olla sellaisessa paikassa, ettei lippu häiritse perävalon näkymistä eikä se pääse likaantumaan pakokaasuista tai koskettamaan joitain likaavia esineitä, kuten kaiteeseen kiinnitettyä perämoottoria.
Perätangon käytön esteenä merellä voivat olla esimerkiksi purjeveneessä pitkä matalalla oleva puomi, joka ottaisi lipputankoon kiinni, tai moottoriveneessä korkea kansirakennelma, joka aiheuttaa kulussa lipun kiertymisen lipputangon ympäri, jolloin lippu ei voi täyttää sen tärkeintä tehtävää, näkymistä.
Jos lippua ei kulussa voi pitää perätangossa, voi sitä pitää ketsissä ja joolissa mesaanimaston huipussa, jossa on usein sitä varten sopiva jatke, kahveli- tai varpatankorikatussa veneessä mesaani- tai ainoan maston kahvelissa tai varpatangossa, moottorive-neen merenkulkumaston kahvelissa, moottoriveneen selvästi taaksepäin kallistetun tai putkirakenteisen riittävän korkean varustekaaren keskelle kiinnitetyssä lippuliinassa. Li-pua ei voi pitää perämaston huipussa, jos masto on kuten kuunarilla pitempi tai yhtä pitkä kuin muut mastot, purjeveneen peräharuksessa, moottoriveneen maston huipussa, moot-toriveneen antennissa tms. Pienessä purjeveneessä, jolla kaatuminen on tavanomaista, ei käytetä lippua.
Lipun kooksi ja lipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa:
| Veneen pituus | Lipun koko | Lipputangon pituus |
| alle 7m | 33 cm x 54 cm | 80 cm |
| 44 cm x 72 cm | 100 cm | |
| 7-10 m | 55 cm x 90 cm | 120 cm |
| 10-12 m | 66 cm x 108 cm | 145 cm |
| 12-15 m | 80 cm x 131 cm | 175 cm |
| yli 15 m | 100 cm x 163 cm | 210 cm |
Kahvelissa ja mesaanimaston huipussa voi käyttää suunnilleen samankokoista lippua. Perälipputangossa lipun yläreunan pystyetäisyyden kannesta tulisi olla vähintään 10 cm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on aina oltava puhdas ja ehjä. Kulunut lippu tulee hävittää arvokkaalla tavalla, esimerkiksi polttamalla.
Liputusajat
Kulussa olevassa veneessä pidetään perälippu nostettuna koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta. Pitkillä avomeripurjehduksilla voi kuitenkin lipun pitää laskettuna, jos muita aluksia ei ole näkyvissä. Kiinnitetyssä (satamassa, poijussa, ankkurissa) miehitetyssä veneessä ja veneseuran maatukikohdassa lippu nostetaan kello 08.00 ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21.00. Juhannusyönä lippu pidetään nostettuna koko yön.